Uniapneaa sairastavana diagnoosi ei ollut yllätys
Tapanille uniapnea on ollut osa elämää jo nuoruudesta lähtien. Hänellä on ollut sekä sydämen johtokatkos, että uniapnea jo pidemmän aikaa, mutta diagnoosit sairauksiin on tehty vasta vanhemmalla iällä.
“Aina minulla on ollut hemoglobiini todella korkealla. Ei vaan löydetty syytä, mikä sen aiheutti”, kertoo Tapani.
Uniapnean ensimmäiset merkit tulivat jo armeija-aikoina. Silloin hoitajat herättelivät, kun Tapani ei hengittänyt kunnolla nukkuessaan, ja pulssikin oli hyvin alhaalla. Siihen aikaan ei kuitenkaan osattu sormella osoittaa oikeaa diagnoosia, taikka luokiteltu uniapnean oireita edes sairauden tunnusmerkeiksi.
Myöhemmin elämässä myös Tapanin vaimo huomasi selkeät hengityskatkokset hänen nukkuessaan.
“Vaimo herätti ja sanoi että hengitä välillä, aina keskellä yötä.”
Diagnoosin saatuaan Tapanille selvisi, että hemoglobiinin korkea arvo johtui synnynnäisestä, normaalia matalammasta pulssista, sekä siitä, että yöllä oli pitkiä taukoja hengityksessä. Myös eteisvärinä diagnosoitiin Tapanilla samalla, kun hänelle asennettiin sydämentahdistin ja huomattiin tällöin sydämessä poikkeuksellista värinää.
Positiivinen suhtautuminen ennen kaikkea
Tapani sai diagnoosin uniapneaan vuonna 2014. Läheiset suhtautuivat siihen hyväksyvästi ja asiallisesti. Tapani oli myös itse asiasta melko hyvillään: “Ei kai siinä mitään ihmeellistä ollut, lähinnä vaan helpotus, kun tiesi mistä on kyse.”
Vaikka Tapani osasi diagnoosia jo odottaa, voi se joillekin tulla shokkina. Tapanin viesti heille on positiivinen ja toiveikas: “Tänä päivänä pystyy sairauksia niin hyvin hoitamaan, että ei huolta. Kunhan pääsee rutiiniin ja läheiset ihmiset ja kaverit on tukena, niin ei ole hätää. Kaveria kannattaa aina kuunnella, näin on helpompi tunnistaa oireet toiselta ihmiseltä ja olla avuksi.”
Koira pitää huolta, että CPAP-laite tulee laitettua päälle
Juuri 75 vuotta täyttänyt Tapani on jo tottunut elämään CPAP-laitteen kanssa. Joka ilta nukkumaan mennessä se laitetaan päälle ja vain lyhyitä aikoja nukkuessa se saattaa jäädä pois.
Tapanin ystävän koira, joka tätä nykyä on Tapanin omassa hoidossa, on tottunut elämään CPAP-laitteen kanssa isäntänsä tavoin. Tämä Australian terrieri on nimittäin tottunut niin hyvin laitteen hurinaan, että se herättää Tapanin yöllä, jos laitetta ei ole laitettu päälle.
Koiran kautta tulee myös saatua hyötyliikuntaa. Tapani korostaa pieniä asioita elämässä, sekä sitä, että on tekemistä ja vertaistukea. Tapani suositteleekin lämpimästi esimerkiksi Uniapneetikot Facebook-ryhmää, josta hän on saanut paljon apua ja vertaistukea uniapnean kanssa.
”Suuri kiitos kuuluu tämän ryhmän ylläpitäjälle, Kira Anderssonille. Hän on niin monessa asiassa auttanut ja hänellä on niin paljon myös tietämystä. ”
Tapani painottaa, että vaikka ei kuuluisi kyseiseen Facebook-ryhmään, jostain kannattaa hakea tukea. Myös omalla asenteella on paljon merkitystä:
”Jos jotain saisin muille sanoa olisi se, että ei saa jäädä tuleen makaamaan. Sairaudet ei murehtimalla ainakaan parane, enemmänkin pahenee vaan. Pitää pyrkiä kuntoilemaan ja vaan antaa mennä. ”
Mitään harrastuksiaan ei ole Tapani sairauksiensa takia vähentänyt tai lopettanut.
”Vaikka hetkellisiä taukoja saattaa olla, kyllä niitä harrastuksia kannattaa jatkaa, kun saa hoidon vaan tasapainoon. Ei sitä juosta tarvitse, mutta ulkoilu tekee hyvää.”
Ja sitä se uniapneetikon tai kenen tahansa muun sairastavan elämä lopulta on, normaalia elämää kun siihen vaan tottuu ‒ nauttien omalla tavallaan samoista asioista kuin ennenkin.
Uniapnean yhteys eteisvärinään
Uniapnea on sydämen rytmihäiriöille altistava ja laukaiseva tekijä. Se on myös yksi eteisvärinän riskitekijöistä. Uniapnean hoitaminen on tärkeää, koska siten voidaan vähentää eteisvärinän ilmaantumista ja eteisvärinän aiheuttamia oireita sekä parantaa kajoavien hoitojen lopputuloksia.
Mistä tunnistat uniapnean oireet? Miikka Peltomaa, ylilääkäri, sekä korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri kertoo:
Uniapneatautiin, eli unenaikaisiin hengityskatkoksien oireisiin kuuluvat
- Kova, äänekäs kuorsaus
- Pinnallinen, heikkolaatuinen uni, jonka takia pitkältäkin tuntuneen yön jälkeen herätään usein väsyneenä
- Väsymys pitkin päivää
- Yöllinen herkkä heräily
- Yöllinen virtsaamisen tarve
Jos uniapneaa epäillään, tutkitaan uni unisalkulla, eli yöpolygrafia-laitteella. Sen saa mukaansa kotiin, missä parhaiten nukutaan: omassa sängyssä. Tutkimuksen aikana rekisteröidään hengitys, happipitoisuus, sekä hengitysliikkeet eri asennoissa. Näiden avulla saadaan selville mahdollisten hengityshäiriöiden määrä, ja uniapnean vaikeusaste.
Unta tulee vaalia. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi uniapneaa, se kannattaa tutkia. Hyvä uni palkitsee pirteämmällä, tuloksekkaammalla päivällä, ja pitää pitkässä juoksussa monet sairaudet poissa. Unen hoitamisesta saa vanhan vireytensä takaisin, ja uniapneaa hoitamalla ehkäisee muita mahdollisia, huonosta unesta johtuvia sairauksia.
